Kävin tänään töissä!
Kuten monet tietävät, minun työni on juosta. Jos ei nyt Suomea maailmankartalle, niin pitää itseni sen verran kunnossa, että saisin kuolla terveenä.Kun nämä ulkoilutiet ovat karmeassa kunnossa, niin ajoin Kupittaalle. Siellä on sula asvaltti hellimässä työtätekevien jalkoja.
Kupittaa on nykyään aluetta, jossa pitää maksaa parkkimaksu arkipäivisin. Sitä varten olen ladannut kännykkääni sovelluksen, jolla voi maksaa parkkimaksun. En ole sitä vielä käyttänyt ja päätin helpottaa itseäni ja maksaa kolikolla parkin automaattiin.
Laite vastaanotti euron kolikon mutta ei sylkenyt lappua tositteeksi auton ikkunaan. Sen sijaan olisi pitänyt syöttää sinne auton rekkari. Se osoittautui Boomerille liian vaikeaksi ja laite sylki kolikkoni jonnekin – kuulin äänen. Etsin tovin paikkaa, josta saisin rahani takaisin. Se oli vaikeaa, mutta löysin sentään.
Omani lisäksi kaivoin sieltä seitsemän euroa muitten jättämiä kolikoita. Eli ongelmia maksu on tuottanut muillekin ja myös oman kolikon takaisin saaminen.
Ajoin auton parkkiin ja avasin kännykästä parkkisovelluksen. Se toimi hienosti ja pääsin tekemään työtäni.
Hölkkäsin kuusi kilometriä. Oikean jalan pohjelihas alkaa olla juoksukunnossa. Voima vaan puuttuu. Siihen löytyy lääke, kovaa treeniä ja mäkivetoja.
Amen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti