Olen sen verran paljon kuunnellut, miten pitäisi varautua siihen, kun Putin päättää valloittaa Suomen.
En hommaa konekivääriä enkä luotiliiviä vaan jotain konkreettisempaa.Kävin tänään hakemassa virtapankin, jolla voin pitää kännykkäni ladattuna, sitten kun sähköjärjestelmämme on ajettu alas. Voin siis kuunnella radiota ja olla yhteydessä ulkomaailmaan. Siis samalla tavalla kuin tämän koronahysterian aikana.
Virtuaalisesti.
Sitä olen treenannut jo kaksi vuotta.
Olen vältellyt ihmisiä kuin ruttoa – tai siis koronaa.
Puhumisen olen myös lopettanut, jollei lasketa vaimon kanssa suoritettua aamukeskustelua: kuis sää nukkusit? 😜
Tällaiselle hämäläiselle introvertille korona-aika on ollut helpottavaa. Ei tarvii yrittää olla seurallinen ja harrastaa Small talkkia.
Kyllä Facebook ja Ontrail riittävät oikein hyvin sosiaaliseen elämään.
Tosin olen aloittanut espanjan kielen opiskelun. Siinä joudun puhumaan ja kaiken lisäksi ihan vieraalla kielellä. Se on kyllä raskasta. Ja vaikeaa. Mitään ei tahdo jäädä muistiin tuonne sammaloituneeseen vinttikammariin.
Niin se virtapankki. Latasin sen täyteen ja laitoin tabletin lataukseen. Kaksi kertaa sillä pystyisi lataamaan tabletin täyteen virtaan. Kännykän varmaan neljäänkin kertaan.
Mutta tässä suhteessa en siis kestäisi kuin salamasodan.
 |
| Tällaisen virtapankin kävin ostamassa. Toimiakseen se pitää ottaa ulos tuosta myyntipakkauksesta! 😉 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti