Jani 50 vuotta

Tänään tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun esikoisemme Jani syntyi.

Se oli lauantaipäivä, kun synnyttämisen hetki lähestyi ja Ulla lähti Heidekenille synnyttämään.

Minä lähdin appiukon luokse Kossupullon kanssa ja sitä me Lassen kanssa tyhjentelimme hermostuneina – molemmat kun olimme ensikertalaisia. Siis minä isänä ja Lasse isoisänä.

Synnytys sujui hyvin ja vapautuneena lähdin kaupungille tuulettumaan ja levittämään ilosanomaa kaikelle kansalle.
En enää muista missä pörräsin sen illan, mutta kun olin palailemassa kotia kohden, jäin auton alle suojatiellä Uudenmaankadun ja Hämeenkadun kulmassa.

Ihan auton alle en jäänyt, mutta auto osui minuun ja kaaduin katuun. Kuski nousi ylös ja kyseli huolestuneena, miten minulle kävi. Suurimmat vauriot tulivat päällystakkiini, mutta sitäkään en pienessä sievässä huomannut vaan totesin, että ei tässä kuinkaan. Päälle ajaja oli sen verran kohtelias, että ajoi minut kotiin.

Lapsesta ei siis tullut syntymäpäivänään orpoa, vaan hänestä kasvoi fiksu mies.

Joka suhteessa parempi kuin isänsä. 

Saavutus, johon ei ole todellakaan helppo päästä! 😉

Tässä Jani 8-vuotiaana Nauvossa nykyisen kesämökkimme kalliolla.
Takana oleva rakennus on navetta. Se on nykyään purettu eikä ollut enää käytössä alkuperäisessä tarkoituksessaan.
Käytössä oli oikeassa reunassa oleva vessa, kunnes rakensin anopille oman puuceen tontille.

Tässä on Jani kaksi viikkoa ennen syntymäänsä.
Siihen aikaan naisväki ilmoitti ilman kuvauksia lapsen sukupuolen.
Vatsan muoto oli sellainen, että varmuudella tiedettiin tulossa olevan poikalapsi.

Tässä nuorukainen ehkä noin kuusivuotiaana.
Tarkka tieto ajasta ja paikasta on vaipunut historian hämärään.