Kahteen kertaan siirretty rokotetutkimukseni koskien borrelioosirokotetta oli vuorossa tänään. Siirtojen syy oli ensin matkan takia aikaistettu influenssarokotus ja toisella kertaa matkan jälkeinen kuume. Tänään olin sen verran terve, että uskalsin mennä paikan päälle.
Nuha ja yskä tekivät sen, että ennen rokotusta tutkimussihteeri sanoi pyytävänsä paikalle lääkärin tutkimaan keuhkojeni toiminnan.Hän tuli paikalle ja otti paperini esille. Katsoi niitä ja sitten minua.
Kysyi sitten, että tunnenko samalla sukunimellä varustetut Kirsin ja Timon. Kerroin tuntevani. Hän kysyi ovat oikein sukua – vastasin, että toinen on.
Sitten hän jo tarkensi kysymystään ja kysyi, että mitä sukua Timo on! Vastasin, että veljenpoika.
Lääkärin hymy leveni ja hän totesi, että sittenhän me olemme melkein sukulaisia. Timon tytär on nimittäin naimisissa minun poikani kanssa!
Totesimme, että Suomi on pieni maa ja Turku kyläpahanen.
En huomannut pyytää lääkäriltä lupaa lähteä juoksulenkille, joten vielä tänään harrastin reipasta kävelyä.
Tosin vaimo sanoi lenkiltä tullessani, että sä oletkin juossut, kun haiset hielle. Heikolla menestyksellä yritin kertoa, että ei se ole hienhajua vaan miesparfyymia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti