Sateella mökki on mukava, katto pitää veden ulkona ja lämmityspatterit hoitavat tarvittaessa sisälämpötilan kuntoon.
Ongelmat alkavat kun aurinko paistaa ja lämpötilat nousevat hellelukemiin. Ikivanha hirsitalo kun vihdoin lämpiää, niin sehän pysyy hiostavan lämpimänä syksyyn saakka.
Tällainen vanhempi herrasmies kyllä lämmöstä tykkää, mutta yöllä makuuhuoneessa saisi olla viileä ja pimeää. Pimeys täällä on yöllä, kun laittaa pimennysverhot alas.
Viileää ei ole eikä tule. Lämpöpumppua viilennykseen ei enää kannata hankkia, kun emme täällä enää montaa kesää pysty olemaan.
Ullan on lähes mahdotonta täällä liikuskella ulkosalla, koska tontilla ei ole montaa kohta, jotka luoja olisi rihteerannut vatupassilla vaakasuoraan. Ja kesämökin tarve on rajallinen, jos sitä käyttää pelkästään sisätiloissa oleskeluun.
Tämä ei ole kesämökin myynti-ilmoitus, mutta tarjouksia otetaan kyllä vastaan.
Esittelen ne sitten sopivassa tilaisuudessa HPJ:lle – hänhän meillä nämä isot päätökset loppukädessä tekee…
Tämä kaveri ei asu mökillämme. Mutta kuvauttaa itsensä parin sadan metrin päässä meiltä. |
Sitten kun pitää hakea vilvoitusta, niin sitä löytää mereltä. En malta lopettaa ihailemasta näitä jääkauden siloittamia rantakallioita! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti