Punkkisota

Venäjän aloittama käsittämätön sota Ukrainassa jatkuu ja jatkuu – loppua ei näy.

Minä käyn sotaa punkkeja vastaan. Alkukesällä rintamalla on ollut rauhallista. Taistelun osapuolet ovat olleet lähinnä bunkkereissaan ja kouluttaneet joukkojaan ratkaiseviin taisteluihin. Olen poistanut kesän aikana kolme tiedustelijaa, jotka ovat uskaltautuneet lähitaisteluun.

Eilen ajoin ruohoa poluilta ja niiden reunoilta. Jouduin alttiiksi hyökkäykselle.
Iltapäivällä poistin yhden, mutta se oli herkutellut verelläni jo kauemmin – olin sen saanut seurakseni varmasti jo edellisenä päivänä.

Aamulla taas herättyäni suoritin perusteellisen punkkitarkastuksen.
Yksi veijari oli pureutunut nivustaipeeseeni. Sitä oli hieman hankalampi poistaa, kun se teki työtään tiheässä viidakossa.

Toinen löytyi säären takaosasta, sen sai poistettua elävänä. Mutta tuhon omaksi tämäkin punkki joutui.

Minun sodassani tehdään välirauha lokakuussa. Taistelu jatkuu taas ensi keväänä, näin on säädetty.

Pieni oli tämä sotilas.
Pari milliä pituutta ja leveyttä saman verran.