Vapun ennakko

Sattuneesta – lähinnä lääkinnällisestä syystä – jouduin eilen ottamaan muutakin kuin ne lääkärin määräämät kaksi olutta.

Se ei sovi, se ei kerta kaikkiaan sovi meikäläiselle.
Määrä ei olisi ollut tällaiselle taparikolliselle joskus vuosikymmeniä sitten kuin pala kakkua. Mutta ikä on tässäkin suhteessa tehnyt tehtävänsä.

Join pitkän illan kuluessa lasin kuohuviiniä, lasin punaviiniä, tilkan likööriä ja kolme keskiolutta. Aikaa kului sen verran, että olisin tarkkuusmittariin puhaltanut reilusti alle puolen promillen rajan.

Mutta uni oli heikko, vaikka määrä oli lähes seitsemän tuntia. Oura kyllä antoi 90 pistettä ja ilmoitti, että sekä syvää että REM-unta oli molempia yli puolitoista tuntia.

Mutta Garmin oli ajan tasalla. Unen laatu heikko ja pisteitä 26. Niin huonoa pistemäärää en ole kertaakaan saanut! Syvää unta ei lainkaan ja G moitti kirjallisesti, että nyt on tehty jotain päin prinkkalaa.

Parasta olisi lopettaa alkoholin käyttö kokonaan!
Mutta jätetään ne lääkärin suosittelemat sentään listalle toistaiseksi...

Lisäksi Garmin suositteli välttämään myöhään syömistä
ja erityisesti alkoholia!

Pieni askel ihmiselle

Pieni askel ihmiselle, valtava harppaus ihmiskunnalle, lausui Neil Armstrong astuttuaan ensimmäisenä ihmisenä kuun kamaralle.

Minä sanoin tänään, kun olin tehnyt ensimmäisen kävelylenkkini pariin viikkoon, pieni askel ihmiskunnalle mutta valtava harppaus ihmiselle.

Matka oli kaksi kilometriä. Lopussa alkoi jo askel painaa, vaikka matka ei ollut pitkä eikä vauhti päätä huimannut.

Tärkeintä oli tehdä se ja huomata, että polvi kesti lenkin.
Mutta on tästä vielä matkaa juoksulenkkiin.
Ja vielä enemmän juoksukuntoon!

Meri kutsuu

Kun ainakin toistaiseksi juoksu on kielletty hedelmä, niin hankin Nauvoon käyttöömme liukupenkillä varustetun soutuveneen.

Kävin sen Ullan kanssa hakemassa maahantuojalta Satavasta ja veimme sen saman tien Nauvoon mökille. Nythän kannattaa autoilla, kun bensa on halpaa.

Matka meni hyvin, lautat osuivat kohdalle ja tilaa oli runsaasti.

Vene painaa neljäkymmentä kiloa, joten saimme sen rantaan ongelmitta, vaikka töissä oli kaksi vammaista.

Vaikka ilma oli tyyni, jätin koekäytön tekemättä. Kiiruhdimme takaisin kaupunkiin, neljän asteen lämpötila ei houkutellut merelle eikä myöskään jäämään maalle.

Lautalle menomatkalla.
Ihan yksin emme sentään saaneet lautalla matkustaa, vaikka siltä se näyttää.

Haahkaurokset  kelluivat merellä.
Kaipa niillä on vielä työtehtäviä odottamassa, ennen paluuta etelään.

Sinitiainen ei haikaile etelänmatkoista.
Täällä se on seuranamme kesät talvet!

Kyl tää tästä...

Olin eilen puhelinyhteydessä lääkäriini Pihlajalinnassa.

Kerroin polven tämänhetkisen tilanteen ja sanoin, että alkaa jo ottamaan pattiin tämä sudokujen ratkaiseminen. Kävely kun alkaa jo sujua ja mieli tekisi sähköpyörän kanssa hiukan hikoilemaan.
Mies oli hyvin ymmärtäväinen ja sanoi, että mene vaan kevyelle puolen tunnin pyörälenkille. Ja jos seuraavana aamuna ei ole mitään ongelmaa, niin sitten tunnin lenkki.

Ja sanoi, että ensi viikolla voisit mennä jopa suunnistamaan. Sille lyhimmälle kahden kilometrin matkalle – ja ehdottomasti kävellen.

Mieli keveni ja tänä aamuna tuulesta ja kylmyydestä piittaamatta lähdin polkemaan. Ajoin toiseksi pienimmällä avustuksella hyvin kevyen lenkin. Aikaa käytin hiukan yli puoli tuntia. Syke jäi alle sadan eikä edes hiki tullut. Eikä polvi ollut lenkistä moksiskaan.

Päivällä menin Pihlajalinnan fysioterapeutille saamaan lisäohjeita kuntoutukseen.
Siellä todettiin, että polvi vaikuttaisi jo erittäin hyvältä. Mutta kävelyni oli pahan näköistä ontumista, terapeutti ihmetteli sitä kauheasti.

Kerroin tämän talven faskiaongelmistani ja siitä, että voimaa ei ole oikeassa jalassa ollenkaan. Sen kuultuaan hän ymmärsi tilanteen ja ontumisen.

Yhdessä teimme sitten päätelmän, että polvi tulee aikaisemmin kuntoon kuin pohjelihakseni.

Ihan tästä ovesta en käynyt sairaalaan.
Tulin takaovesta vaatimattomana miehenä.
Ja siksi, että takapihalla oli autoparkki!

Luonnon helmassa

Me vammaiset pääsimme pois Nauvosta takaisin sivistyksen pariin. Vaikka hieman epäilyttää onko maapallolla enää sivistystä, kun barbaarit johtavat isojakin valtioita.

Saimme mökillä jotain aikaiseksi, vaikka vähiin se jäi.

Vene laskettiin vesille – se soutuvene. Pysyi pinnalla, vaikka se koki kovia viime talvena.

Asensin uuden hieman vahvemman pressun saunapuupinon päälle. Vanha kevytpeite oli vuosien saatossa hajonnut tyystin. Ja lasikuitua oli siitä päässyt jonkin verran luontoon. Ympäristörikoksesta lienee tulossa syyte pikapuoliin?

Paljon oli uusia lintulajeja saapunut livertämään seuraksemme.

Myös kevään ensimmäinen kyy tuli vastaa polulla, joka vie mökiltä parkkipaikalle. Etäisyys oli ulko-oveemme alle kymmenen metriä.

Suulin länsiseinä alkaa olla siinä kunnossa, että puutavaraa pitäisi hankkia.
Toisen, ehkä parempana ajatuksena olisi kutsu paikalle Nagu FBK
ja kysyä, jos he polttaisivat sen maan tasalle!

Hoikka poika tämä keväinen kyy.

Jos oli seinä maailmaa nähnyt, niin tämäkin on ollut kauan ulkoruokinnassa!
Tämä on ulkona oleva penkkivanhus, sitä ei ole käytetty vuosikausiin.
Pitäisikö poistaa kasvusto vai antaa sen olla???

Nauvossa taas

Tulimme eilen Nauvoon oikein monipäiväiselle vierailulle.

Polveni ei oikein tykkää tästä työleiristä. Maapohja on hankala kävellä, vessaan on matkaa sata metriä ja töitäkin pitäisi.

Vaikka hienohan täällä on vierailla. Linnut sirittävät niin kovaa, että kuulolaite pitää laittaa pienemmälle. Västäräkkejä ja punarintoja on runsaasti liikkeellä, lienevät muuttomatkalla, kun ei niitä kesällä täällä näe kovin runsaasti.

Yöllä kävin ulkoilemassa, taivas oli kirkas ja lämpötilan lasku oli poistanut ilmakehästä kosteuden ja näkyvyys loistava. Tähdet ja linnunrata näkyivät niin hienosti, että melkein niihin pystyi kädellä koskettamaan!

Tryggve kävi illalla poikansa kanssa katsastamassa rannan ja ruoppausjätteen tilanteen. Lupasi tulla kaivinkoneensa kanssa perkaamaan sitä heti kun ehtii.

Aloitimme illalla myös grillauskauden. Varovaisesti, muutaman mauttoman grillimakkaran nautimme päivän pääateriaksi.

Kevät on aikaa jolloin vesi pärskyy, kun taistellaan kuka antaa kenelle!
Tunnistatko linnut?

Kyhmyjoutsen ylhäisessä yksinäisyydessään

Kolme kotkaa kierteli yläpuolellamme

Sinitiainen lauloi äänekkäästi.
Ja suhteellisen kauniisti...

Tästä kuvasta pystyy jo tekemään rotumääritelmän! 😃

Kolmas lääkärireissu!

Tästä päivästä (torstai) sanotaan, että se on toivoa täynnä.

Menin hakemaan sitä lääkäriltä Pihlajalinnan sairaalasta.

Maanantain magneettikuvat olivat valmistuneet ja raajoihin erikoistunut lääkäri otti minut vastaan.

Kuvista selvisi, että polvinivelen kierukka oli repeytynyt. Nykyään sitä ei enää leikata vaan homma hoidetaan kuntoutuksella. Sain ensimmäisen kuntoutusliikkeen ja ensi tiistaina menen samaan paikkaan saamaan lisää oppia.

Juoksukielto on voimassa neljästä kuuteen viikkoon.

En huomannut kysyä, saako pyöräillä. Kieltoa ei siihen tullut – olisikohan se myönteinen pyöräilylle?

Ehkä otan yhteyttä lääkäriin kysyäkseni, ennen kuin alan tehdä sadan kilometrin lenkkejä!

Tässä kuva kierukasta, joka repeytyi.
Eli nyt siellä on - ei pylly vasten pyllyä - vaan luu vasten luuta.
Se ei ole kivaa! 😖