Punkkiparatiisiin

Mustalaiselämä jatkuu. Siirryimme eilen takaisin työleirille.

Syytä olikin, punkkipyhätön kulkuväylät olivat kasvaneet polvenkorkeudelle heinää ja muuta vihreää.
Valistuneet ihmiset antavat neuvon laittaa päälle vaaleat housut ja kumisaappaat. Minä tottelevaisena poikana laitan jalkaan mustat reisitaskufarkut ja lenkkarit.

Kun olin ajanut pääväylät tarkistin punkkitilanteen – ei vielä kesävieraita.

Sitten lähdin metsään hakemaan riistakameraa. Otin mukaan Ullan kävelysauvat, kun jalka ei ole vielä oikein metsäkävelyn ystävä.
Menomatkalla ylitin mökin ja tien välisen pellon, samaan aikaan sadan metrin päässä minusta tehtävää suoritti myös yksinäinen hirvi. Lienee ollut viime kesän lapsukainen tosin kasvaneena miehen mittaan.
Metsässä kohtasin läheltä kaksi peuraa, olin tuulen alla eivätkä ne huomanneet minua lainkaan.

Riistakamerassa oli tallella kaikki viimevuotisetkin kuvat hieman suuremmalla resoluutiolla kuin kamera on kuvat lähettänyt eetterin kautta. Niissä riittää työstettävää, kun syksyn pimeät alkavat?

Nyt aamulla Juha ajoi meille veneemme Airistolta, jossa se on viettänyt talven.
Vene tuli rantaan kello 06.00, joten Juha on perinyt aikaisen aamunousun minulta, ei Ullalta.

Veneilysää oli mahtava, kirkonkylän edustalla oli ollut pientä väreilyä, muuten meri oli peilipintainen.

Juhalla oli pyörä mukanaan veneessä, sillä hän polki takaisin kotiinsa 40 kilometrin matkan. Minä ehdotin hänelle pyöräileväni heille ja ajavan veneen itse tänne. Poika armahti vaivaisen isänsä!

Sympaattiset pyjamaluteet ovat nousseet esiin.
Tänä vuonna näin niitä ensimmäisen kerran myös Huhkolassa.

Juha vene perillä.
Kuten näkyy aamulla on aivan tyyntä.

Huhtikuinen kuva, yöllä oli tullut lunta oikein kunnolla.

Mitä ihmettä kurjet tekevät kuivalla kalliolla?

Hirvi on hämärähommissa?

Näitä kauriita täällä on on liikaa.
Mutta ei kukaan jaksa niitä ampua niin paljon, että kanta olisi sopiva.
Eikä täällä ole susia ja muita petoja niitä harventamassa.