Asuimme Yläneellä vajaa puoli vuosisataa sitten kahdeksan vuotta.
Sinä aikana vietimme monesti vapaa-aikaa neljän pariskunnan kesken iloisen hauskanpidon merkeissä.Kun me kaikki olimme sellaisia sodan jälkeen syntyneitä nuoria, niin saattoi siinä joskus iltaa viettäessä hieman miestä väkevämpääkin tulla nautituksi.
Sittemmin kaksi pariskuntaa muutti pois Yläneeltä, mutta jatkoimme säännöllistä tapaamistamme.
Kun tuota ikää on tullut, niin tapaamiset ovat harventuneet. Edelleen olemme vuosittain tavanneet ja muistelleet menneitä. Yleensä ainakin silloin kun joku on täyttänyt pyöreitä vuosia.
Korona vähensi kanssakäymistä, kun muutenkin tuli pysyteltyä enemmän kotosalla kuin aiemmin.
Vuosi sitten, kun porukkamme nestori täytti tasavuosia, kokoonnuimme jälleen yhteen. Silloin jo siistimme käyttäytymistämme ja muistaakseni nautimme lasillisen kuohujuomaa ja ruoan kanssa lasillisen viiniä.
Tänään kokoonnuimme Yläneelle Kaidanojan Kartanolle nauttimaan talon oikein maittavaa lounasta.
Olimme saaneet käyttöömme kabinetin, siellä saimme rauhassa lounastaa ja vaihtaa ajatuksiamme pitkän lounaan merkeissä.
Kyseessä ei kuitenkaan ollut sellainen perinteinen pitkä lounas, Kartanolla ei ole anniskeluoikeuksia, joten teimme historiaa: kokoonnuimme ensimmäisen kerran täydellisen raittiuden merkeissä.
Siitä huolimatta muutaman tunnin jälkeen alkoi puheensorina nousta sellaisiin sfääreihin, että tällainen kuulovammainen ukkeli ei enää yksittäisistä sanoista saanut mitään tolkkua.
Mutta hauskaa oli ja paljon jäi juttuja kertomatta. Totesimme, että tällainen lounastapaaminen pitää toistaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti