Haamumaili

 Koira haettiin eilen illalla pois. Yllättäen se riehaantui, kun omistajat saapuivat paikalle eikä pahemmin taakseen vilkuillut lähtiessään.

Minä huokaisin helpotuksesta – ei sitä tällä iällä jaksa päivittäin tehdä kolmea tunnin mittaista kävelylenkkiä paahtavassa helteessä.
Koira oli meillä vajaat 80 tuntia ja kävelimme sen kanssa yli kolmekymmentä kilometriä.

Mutta Oura kiitteli rauhallisista lenkeistä ja väitti niiden vaikuttaneen siihen, että nukuin kuin pieni porsas.

Valmentajani Jeff esitti, että tänään pitäisi juosta maili hieman reippaammin kuin koiran kanssa käveltiin.
Kuukausi sitten juoksin mailin aikaan 10.27 ja tänään päätin hieman parantaa aikaa.

Se onnistui helposti – aikani oli 10.03 ja kaiken lisäksi pulssi oli kuusi lyöntiä alhaisempi kuin viimeksi.

Eli kunto on parantunut loistavasti – ehkei kuitenkaan loistavaksi.
Tai sitten maasto edellisessä oli raskaampi. Se kun juostiin Nauvossa – siellä korkeuseroja on enemmän kuin tämän päivän juoksussa.

Ensi kerralla on sitten juostava haamumaili eli aika alle kymmenen minuutin.
Ehkä juoksuani ei kuitenkaan tulla vertaamaan Roger Bannisterin vuonna 1954 juoksemaan ensimmäiseen haamumailiin.

Kuvassa ensimmäisen haamumailin juossut Roger Bannister.
Niille jotka ovat vähemmän seuranneet urheilua kerrottakoon, että maili pitää kipaista alle neljän minuutin ennen kuin sitä voi kutsua haamumailiksi.
Joten minusta ei tässä elämässä tule haamumaileria.