Ulkomailla

 Teimme tänään oikein ulkomaanmatkan – käytiin Tampereella.

Ajoimme sankassa sumussa tervehtimään Janin perhettä.
Erityisesti Joonaa, joka on jo puoli vuotta palvellut Parolassa. Ei ole hymy hyytynyt armeijan harmaissa, päinvastoin.

Tosin se intti on nykyään aika lepsua touhua. Joona tuli lomille juuri ennen joulua ja palaa takaisin Loppiaisen jälkeen. Kun tätä hieman arvostelin, niin Jani totesi, että se oli näin jo hänen aikanaan. Hän kertoi olleensa kaksi viikkoa lomilla joulun aikoihin. Viikon meidän kanssamme Lapissa hiihtämässä ja toisen viikon muuten vaan vapaana.

Tykkimies Joona palvelee nyt lääkintämiehenä. Armeijan jälkeen hän pyrkii lääkikseen ja toivoo tämän palvelun edesauttavan pyrkimyksissä.

Amalia täyttää ensi vuonna 17 ja silloinhan neito kauneimmillaan – Amalia on sitä jo nyt. Siinä moni poika särkee sydämensä.
Amalia aloitti tänä syksynä lukion ja jatkaa partiolaistoimintaa. Hän on siirtynyt vartionjohtajan tehtäviin.

Paluumatkalla iltapimeässä sumu oli edelleen sakea. Viimeiset 50 kilometriä ennen moottoritietä ajoimme jonossa. Kärkiauto oli ilmeisesti hämäräsokea ja pudotti nopeuden alle viidenkympin kun joku tuli vastaan. Auton moottori ei alkanut kiehua, mutta kuskilla oli kyllä vaikeuksia verenpaineen kanssa…

Eipä se Joona kovin kyrmyltä sotilaalta näytä!