Matka huoneessani, osa 4

Heti kun opin lukemaan, olen lukenut innokkaasti kirjoja. 

Aluksi kirjat olivat pojille tarkoitettuja seikkakirjoja – ne kaikki jotka löytyivät Kyrön kirjastosta tuli luettua.
Aikuisiällä ahmin kaikki mahdolliset suomenkieliset scifi-kirjat, kielitaitoni ei oikein mahdollistanut englanninkielisten lukemista.
Hauskimpia kirjoja mielestäni ovat olleet Terry Pratchettin kirjat, ne ovat veijarimaisesti kirjoitettuja fantasiatarinoita ihmisten kyvyttömyydestä toimia järkevästi. 

Löysin omasta kirjahyllystäni osion, joka oli täynnä paksuja kirjoja. Kaikissa komeilee kirjailijan nimenä Kalle Päätalo. 

Maalaispoikana ja kun lisäksi aloin opiskella Tekussa, tunsin suurta sympatiaa Kallea kohtaan. Olen myös ihastunut Kainuun maastoihin ja osallistunut siellä yli kaksikymmentä kertaa Kainuun Rastiviikolle.
Olen näillä matkoilla käynyt Kallen kotitaloakin katsomassa. 

Lisäksi anoppini tiesi mitä ostaa minulle joululahjaksi. Joten minulla on Kallen koko tuotanto.
Joku on kysynyt, olenko todella jaksanut kahlata kaikki nämä kirjat kannesta kanteen.

Vastaus on kyllä – ne tuli luettua joka vuosi välittömästi Joulun aikana. Televisiosta en ole jaksanut katsoa mitään sarjaohjelmia, mutta nämä kirjat ovat korvanneet Dallasit ja muut vastaavat ohjelmat. 

Mutta kun kirjailijan into ehtyi, niin en ole kyllä kaivannut lisäosia.

Nykyään kirjojen lukeminen on jäänyt vähälle. Vuodessa tulee luettua tusinan verran kirjoja.
Kirjat on tullut korvattua netistä löytyvää tekstiä lähinnä päivänpolitiikkaa ja luonnollisesti kaikki mahdolliset suunnistukseen ja juoksuun liittyvät jutut.

Tässä tätä olisi tarjolla.
Jos joku haluaa lainata, niin sehän käy.
Eikä välttämättä tarvitse edes palauttaa... 👌