Hääjuhlissa

Me saimme eilen puolen päivän jälkeen hoidokin luoksemme. Frisco tuli oikein yökylään.

Koira haettiin tänään pois.

Eilinen koiran tuojapariskunta oli kihloissa toistensa kanssa.
Tänään pariskunta oli naimisissa keskenään.

Olivat sanoneet toisilleen tahdon todistajien läsnäollessa – kyseessä oli siviilivihkiminen.
Vihkimisen jälkeen todistajat siirtyivät vihittäviksi ja vihityt todistajiksi. Siinä oli siis minimoitu askeleet ja polttoainekustannukset.

Hiukan olivat vastanaineet hakliessaan sen näköisiä, että yö oli kulutettu enemmän kuohuvien juomien kallistelussa kuin siinä perinteisessä hääyön touhussa.

Vaikka sitäkin touhua lienee harrastettu ennen papin aamenta. Ei tapahtumassa ollut pappia mailla eikä halmeilla, joten papin aamenta ei ole vieläkään julistettu. Joku virkamies oli kysäissyt, että tahdotko. Kolme oli vastannut kyllä, Anna oli perinteitä kunnioittaen sanonut tahdon.

Molemmat tavat olivat riittäneet liiton laillistamiseksi.
Ja virkamies oli kehottanut pysymään yhdessä kunnes kuolema teidät erottaa.

Aamen.

Kun Frisco ei kelvannut todistjaksi, se jätettiin meille hoitoon.

Ymmärsimme sentään antaa häälahjan nuorelle parille.
Vaiko sittenkin keski-ikäiselle, kun ikää on mittarissa jo yli neljänviiden?