Saimme eilen taas Gaian yökylään. Viimeksi se oli kylässä vajaat kaksi viikkoa sitten. Täytyy sanoa, että koira on kehittynyt ja aikuistunut siitä runsaasti.
Sen kanssa kävely sujuu jo hienosti. Ainoa murhe on se, että se käy noukkimassa kaikki käytetyt maskit teiden varrelta. Ja niitä on runsaasti siellä levittämässä erilaisia viruksia.Eilen ja tänä aamuna olen kävellyt sen kanssa yli kymmenen kilometriä. Olemme vaeltaneet paljon sellaisia polkuja pitkin, joita se ei ole ennen kulkenut. Epäröimättä se lähtee uusia valtauksia etsimään. Toisin kuin vanhat koirat, jotka urautuvat ja pyrkivät kulkemaan aina tuttua ja hyväksi havaittua reittiä.
Gaia nukkui hyvin ja pitkään. Ja oli sisäsiisti kuten kahdella edellisellä kerralla. Nyt se osaa jo mennä itse ovelle, kun hätä yllättää. Hyvin se on sisäistänyt tämän asian, mutta kyllä sitä on siihen opetettukin.
Koira haettiin pois jo ennen puolta päivää. Koska olin kävellyt koiran kanssa vain 11 kilometriä, piti ryhdistäytyä ja käväistä puolen tunnin hölkällä.
Kun olin tarjoillut Ullalle kahvit – tosin en sentään sänkyyn – niin lähdimme ajelemaan Nauvoon. Haimme sieltä pari osaa, jotka tarvitsen tiistaina.
Paluumatkalla pysähtelin ikuistamaan luonnonihmeitä kamerallani. Tässä vaiheessa laiskuus nosti päätään ja suoritin kuvaamisen auton ikkunasta. Kiuru lauleli mökin viereisen pellon yläpuolella, sitä en saanut kuvatuksi. Samoin jäi kuvaamatta juuri ennen lauttarantaa kahdeksan kauriin lauma pellolla.
Kotona teimme vielä ruokaa itsellemme.
Kyllä Pitkäperjantaina ehtii paljon!
 |
| Mökin viereisellä pellolla käyskenteli tuttu kurkipari |
 |
| Nämä peurat olivat parin kilometrin päässä mökiltä |
 |
| Isokoskelonaaraat tepastelivat jäällä. Urokset uivat vieressä. |
 |
| Gaian kanssa aamulenkillä heti kuuden jälkeen katuvalojen loisteessa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti