Tein aamulla puolentoista tunnin hitaan lenkin, mittari näytti lopussa kahtatoista kilometriä.
Onnistuin lähtemään, kun sade juuri lakkasi. Luonnollisesti kotiin saavuttuani viiden minuutin jälkeen taivas aukeni ja sieltä tuli alas rännän repaleita.Tämän lenkin juoksin ikivanha Garmin ranteessani.
Olin nimittäin lähettänyt ennen Pääsiäistä puolitoista vuotta vanhan Garmin Fenix 6 Pro kelloni huoltoon. Siinä oli sellainen vika, että välillä se söi akun tyhjäksi muutamassa tunnissa lepotilassa, vaikka se pitäisi kestää yli vuorokauden GPS-tilassa. Garmin on yhtiö, joka hoitaa kyllä takuuasiansa mallikkaasti.
Iltapäivällä posti ilmoitti, että heillä on minulle lähetys Garminilta.
Kun avasin paketin, niin siellä oli saate ja uusi kello.
He valittivat, että heillä ei ollut tähän hätään lähettää täsmälleen samanlaista tilalle, mutta toimittivat minulle astetta paremman mittarin. Sellaisen, jossa aurinkokenno, joka lataa akkua ulkona lenkkeillessä.
Kaiken lisäksi uusi kelloni on erittäin käyttäjäystävällinen. Kun kirjauduin sillä sisään Garminin nettiyhteyteen, se tallensi kaikki vanhat tietoni mittariin. Ja teki hätäisen päätöksen ja nosti maksimaalisen hapenottokykyni arvoon 43 ilmoittaen samalla, että kuntoni on ylivertainen ikäisteni joukossa.
Vanha kello antoi arvoksi 41, joka sekin on ihan kohtuullinen.
Ai että mä olin iloinen kuin peipponen. Yhtään muuta peipposta en olekaan vielä nähnyt tänä keväänä. 😊
Uusi leluni, Garmin Fenix 6 Pro Solar |
Garminin mukaan kuntoni on ylivertainen. Mutta ei aihetta ylpeyteen, minua ihmisenä se ei mitenkään kehunut! 😏 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti