Tällainen on korona-ajan normipäivä eläkeläisellä:
Klo 7.00
herätyskello soi, se ei ole normaalia, mutta olen lähdössä Maijan kanssa
Satarasteille.
Sitten aamupuuro, kuppi kahvia ja voileipä. Sanomalehden luku ja suolen tyhjentäminen
on aamun tärkein toimenpide.
Klo 9.20 lähtö suunnistamaan. Noukin Maijan ja ajoin Ilmarisiin. Minulla oli 3
km:n rata ja heti alkuun mieletön ylämäki. Sen jälkeen ei sitten juoksu enää
maistunut, vaan vaellukseksi meni suunnistus.
Klo 11.40 takaisin kotiin. Suihku, pari kuppia kahvia, voileipä ja kuivakakun
siivu.
Klo 12.20 suunnistuksen jälkipelit ja somemaailman päivittäminen.
Klo 14.10 olimme saaneet kauppalistan valmiiksi ja lähdin lähikauppa Lidliin. Olen
käynyt viimeksi pankkiautomaatilla joulukuussa puolitoista vuotta sitten –
ennen kun lähdimme talveksi Espanjaan. Siitä lähtien minulla on ollut yksi 50
euron seteli kännykän suojakuoren taskussa. Kun tulin kassalle ja olin latonut
tavarat hihnalle, kokeilin taskua, jossa säilytän kauppareissulla lompakkoa.
Sitä ei siellä ollut – siis tasku oli muttei lompakkoa. Muistin setelin ja
sanoin kauppaneidille, että lopeta sitten tavaroiden kassaan lyöminen kun 50 € täyttyy.
Sain kaikki ostokset maksettua, summa jäi reilusti alle!
Klo 15.00 siirryimme ulos aurinkoon nauttimaan auringonpaisteesta ja lukemaan
Tähdet ja Avaruus -lehteä. T-paita päällä tarkeni hienosti.
Klo 18.00 nauttimassa jälkiruuaksi jäätelöä takapihan aurinkoon.
Ilta sujui rauhallisesti lukien ja nettiä selaten.
Vietin myös tunnelmallisen hetken eversti Sandelsin seurassa.
Päivän normaali alkoholin kulutukseni on yksi ykkösolut ruuan kanssa ja illalla yksi Sandels. Laivalla kulutus oli huomattavasti enemmän ja sen huomasi sitten yöunen laadusta ja seuraavan päivän tunnelmissa.
Toista se oli silloin ennen…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti