Kulttuurikävely

 Olin autokuskina ja sain tunnin aikaa kierrellä kaupunkia Aurajoen rannoilla.

Lähtöpisteeni oli TYKSin silmäosaston parkkipaikalta. Suuntasin kulkuni Tuomiokirkolle ja edelleen Aurajoen yli. Kirjastosillan jälkeen kiipesin Vartiovuorelle jyrkkiä portaita pitkin.
Vanhus ei voinut ottaa edes kaiteesta tukea, kun se oli niin märkä ja hanskat olisivat kastuneet.

Ylhäällä katselin Tähtitornia ja alhaalla näkyvää Tuomiokirkkoa. Mietiskelin sitä, miltä näiden rakennusten havainnekuvat olivat mahtaneet näyttää. Ja oliko lopputulos parempi vaiko kenties huonompi – kuten Turussa on tapana.

Ja myös se tuli mieleen, että pitikö urakan budjetti loppuun saakka. Vai pystyikö silloinen grynderi kusettamaan rakennuttajalta hinnan kaksin- vai kymmenkertaisena – kuten Turussa on ollut tapana.

Löysin myös tykin vuorelta. Se sojotti kohti Leningradia, joten se on pystytetty ennen Kekkosen aikaa.

Palailin leppoisaa vauhtia alkupisteeseen ja kiersin vielä sairaalarakennusten välimaastossa ihmetellen, miten paljon näitä sairaita maassamme oikein on.

Kun tulin autolleni, emäntä tuli samalla ulos sairaalan ovesta. Verrattoman hieno ajoitus. Varsinkin kun frouva kertoi, että hänen kännykkänsä lienee kotona, kun ei löytynyt käsilaukusta.
Sopimus kun oli sellainen, että hän soittaa minulle sitten kun silmän laserointi oli valmis.

Tuomiokirkko hieman erilaisesta kuvakulmasta

Tähtitornin takapiha.

Tykin suuntaus on itään, vaikka silloin kun olin intissä, vihollinen tuli harjoituksissa lännestä.

Reitti

Åbo Akademin edustalla J.J. Wecksellin patsas.
Hän oli menestyksellinen ja lahjakas runoilija, jonka ura päättyi lyhyeen.
Hän vietti yli puolet elämästään suljetulla osastolla.