Kaikkihan tietävät, että liike on lääke.
Aivan kaikki eivät kyllä liiku riittävästi, jotta saavutettaisiin se maksimaalinen terveyshyöty.
Tänään tuli tehtyä marraskuussa yhdeksäs juoksulenkki. Itse asiassa se oli
yhdestoista peräkkäinen lenkkipäivä, kun viime kuun lopussa oli pari päivää
hölkkää.
Olen vaihdellut kovien ja kevyiden lenkkien välillä niin, että palautuminen on
ollut täydellistä ainakin kahden mentorini Garminin ja Ouran mielestä. Omasta
mielestä olen myös ihan kunnolla palautunut.
Tuo kolmas mentorini, jonka kanssa olen elänyt aviollisessa suhteessa yli puoli vuosisataa, on asiasta jyrkästi eri mieltä. Hän kun pelkää, että talonmies/kaupparenki/siivojan pumppu leikkaa kiinni ja poistun tästä maailmasta niin sanotusti saappaat jalassa.
Tämän rääkin jälkeen – joka siis jatkunee vielä 21 päivää – tilanteeni on
noiden kahden ensin mainitun mentorin mielestä loistava.
Oura jakelee paljon parempia pisteitä normaalisti, mutta oli hiukan saidempi viime yön annista.
Molempien mielestä olen siis palautunut erinomaisesti, joten lenkit saavat jatkoa. Ja tiedossa on kolme kovaa kilpailua loppuviikolla. Niissä sitten veri punnitaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti