Tänään ehdin juoksemisen ohella nauttimaan myös korkeakulttuurista.
Ensin kävimme kolmen vuoden päästä sata vuotta täyttävässä Teini-ravintolassa nauttimassa ihan hyvästä ateriasta.Sieltä siirryimme Kaarinan kaupunkiin. Tarkemmin sanottuna Piispanristillä avattuun elokuvateatteriin. Nimi laitoksella on Kino Piispanristi. Paikassa on neljä salia.
Elokuva oli nimeltään Hytti numero 6. Se on palkittu ihan hienoilla alan palkinnoilla. Sehän ei tietenkään tarkoita, että filmi olisi hyvä tai viihdyttävä – useasti päinvastoin.
En olisi varmaankaan ollut kovin innoissani sitä katsomaan, jollei omassa historiassani oli matka venäläisellä Idän pikajunalla Moskovasta Ufaan Ural-vuoriston kainaloon. Ja onneksi myös takaisin parin viikon päästä.
Me teimme matkan maaliskuussa ja silloin oli hieman valoisampaa kuin elokuvassa.
Junavaunu elokuvassa oli vielä nuhruisempi kuin todellisuudessa. Mutta juna vessoja ei näytetty ihan todellisina. Värit ja haju puuttuivat – niihin kun meni, niin hätä siirtyi vuorokaudella!
Joka vaunussa oli vaunuemäntä, joka hoiti vaunun lämmityksen. Välillä se oli kylmä kuin ryssä helvetti ja välillä kuuma kuin länsimaiden helvetti. Ja tsaikkaa sieltä sai. Votkat piti olla itsellä mukana. Tai käydä ostamassa asemalta. Joka asemalla pysähdyttiin ja aikaa oli ostella ruokaa ja juomaa.
Mutta aikataulu piti, se oli tehty aika väljäksi, tuhannen kilometrin matkaan meni puolitoista vuorokautta.
Matka tehtiin kuuden miehen porukalla. Yhteistyökumppanimme venäläinen Valeri Sheinkmann oli matkan johtaja. Meitä suomalaisia oli viisi, tulkkinamme oli Juergen ja me muut edustimme Eurotecin rautaista porukkaa.
Venäjällä ei tunneta mies- ja naispaikkoja makuuvaunuissa. Paluumatka tehtiin neljän hengen hyteissä. Toisessa oli valmiiksi kaksi venäläistä naista. Kun aloimme majoittua niihin, niin Valeri otti minua käsipuolesta ja johdatti minut naisten hyttiin. Hän tuli sinne myös itse ja kertoi, että ei noista neljästä ketään voi millään päästää naisväen kanssa samaan hyttiin.
Olin samaa mieltä.
Niin – hyvä elokuva se oli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti