Mynämäen Paijula on todella loistavaa avokalliomaastoa. Korkeuserot ovat pienet, ja maasto vaatii suunnistajalta koko ajan tarkkuutta. Jos tuolla putoaa kartalta, niin kiinni saaminen on todella vaikeaa.
Ykkösellä ei vaikeuksia, kakkoselle mennessä jäin kiinni katajapusikkoon. Siinä meni minuutti ja kellokin pysähtyi. Siinä meni ehkä 300 metriä ennen kuin huomasin asian. Siksi reittiviiva on väriltään punainen. Aika on otettu viralliselta taholta, ei minun kellostani.
Kolmoselle mennessä pieni mutka kielletyn alueen reunalla, matka jatkui seiskan kautta ja ennen rastia tarkistusmutka.
4-5-6-7 hitaasti ja varmasti.
Seiskalta olisi pitänyt mennä suoraan etelään tielle, mutta jalat olivat sen verran hyytelönä, että risukkoisen suon ylitys ei kiehtonut ja menin länteen ja polkua pitkin tielle. Rastin länsipuolella oli hämäysrastilippu ja minä kävin sen tyhmyyttäni tarkistamassa.
Viimeiseltä rastilta maaliin persliukua jyrkännettä alas!
Kisassa oli mukana myös kymmenittäin kansainvälistä porukkaa Kiinasta ja Japanista. Olivat treenaamassa ensi viikon MM-kisoja varten!
 |
Paikalla oli runsaasti suunnistajia aina Kiinasta ja Japanista asti. Sekä luonnollisesti Mynärastien hovikuvaaja Jarmo Jokila, joka ehti napata minustakin kuvan maalisuoralla. 
|
 |
| Ja tässä tärkein eli reitti. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti