Käki kukkui ja käärmeet liikkuvat

Nyt tuli kesä. Täällä aavan meren lähelläkin lämpötila nousi lähelle hellerajaa.

Aamulla tappelin uuden riistakameran kanssa. Se on sellainen, joka lähettää kuvan heti sähköpostiini, kun eläin on kävellyt kameran ohi.

Näin jälkeenpäin ajatellen sen ohjelmoiminen kuntoon oli aivan helppoa. Mutta kun sitä ensimmäisen kerran tekee, niin monta oli mutkaa matkassa. Lisäksi siihen ostamani nettiliittymä ei ollut vielä valmis vaan jouduin ottamaan yhteyttä operaattoriin. Mutta valmista tuli ja taas saa kulkea rinta rottingilla hetken aikaa.

Lisäksi piti asentaa uusi astianpesukone – se, jonka takia eilen lähdimme kaupunkiin. Se oli selkeää pässin lihaa, mutta aikaa siinäkin kului. Lopputulos oli hyvä ja testipesu osoitti, että nyt kone tekee parempaa jälkeä kuin Lainema.

Autoin hiukan myös Ullaa, hän istutti perunoita ja tarvitsi siinä touhussa avukseen voimaa – järkeä hänen mukaansa ei enempää tarvinnut.

Sitten lähdin juoksulenkille. Runsaan seitsemän kilometrin lenkki sujui helpohkosti alle seitsemän minuutin km-vauhtia. Syke vaan lopussa nousi aika korkealle. Saattaa olla hyväkin, että pumppu alkaa kiertää hiukan nopeammin. On ollut pitkään sellainen tunne, että jonkinlainen sykejumi on olemassa, vaikka mitään ylikunnon oireita ei olekaan.

Myös käki ilmoitti kesän tulleen, sen kukunta oli vielä aika hentoa. 

Ja lenkillä näin kesän ensimmäisen käärmeen. Se oli rantakäärme ja varsin kuollut maantiellä. Joku oli ajanut sen yli, kyseessä oli vielä hyvin nuori käärme.

On se maar niin nätti!

Joku oli ajanut rauhoitetun tarhurin yli.

Harvinainen lämpötila tänä keväänä.