Isänpäivä

Isänpäivän ensimmäinen aktiviteetti oli soitella puhelimella veljelleni Matille. Hän täytti 85 vuotta ja sovimme sisarustemme kanssa, että soitamme hänelle 8,5 minuutin välein ikäjärjestyksessä.

No, pientä hajontaa tuli sekä järjestyksessä että väliajoissa, mutta tärkein eli soitot onnistuivat.

Sen jälkeen kävin ostamassa Skanssista kynttilöitä ja vein ne sekä Ullan että oman isäni haudalle.

Tein siellä pitkän lenkin ja totesin, että pari vuotta sitten hautakivet olivat muuttuneet sellaisiksi, että niissä oli pystysuora, lasitettu aukko, johon voi laittaa lyhdyn palamaan. Niitä oli siellä runsaasti, ennen en ole moisia nähnyt.

Juha kävi jo eilen onnittelemassa isäänsä.
Jani tuli eilen viikon työmatkalta Turkista ja sai siellä lievän ruokamyrkytyksen, mutta oli jo ihan kunnossa. Joten me onnittelimme toisiamme puhelimessa.

Isäni kuoli nuorena. Sota ja kaksi ryssien tappamaa veljeä aiheutti sen, että tupakkaa kului sellaiset kolme askia päivässä. Keuhkot eivät kestäneet.
Ehtivät olla äitini kanssa 32 vuotta avioliitossa. 
Ja äiti eli sen jälkeen leskenä 39 vuotta.
Meille tulee Ullan kanssa tätä avioliiton ihanuutta 54 vuotta täyteen parin viikon päästä!