Erilainen joulu

Ikimuistoinen joulu alkaa olla takana päin.

Flunssa muuttui aattona hirmuiseksi yskäksi. Jos olisi jaksanut olla pystyssä koko päivän ja seuraavan yön, niin ehkä tilanteen olisi kestänyt hyvin. Mutta kun vaihtoi asennon makuuasentoon, alkoi hirmuinen yskiminen. 

Kun oli jaksanut olla pitkällään pari kolme tuntia, niin yskä hellitti. Sitten pitikin käydä pissalla ja homma alkoi alusta.
Yöunet jäivät aika ohuiksi – myös ensimmäinen vaimoni valitti samaa. Siis sitä, ettei saanut nukutuksi. Ei, vaikka meillä on eri makuuhuoneet.

Aattona en poistunut ulos kämpästä kertaakaan. 

Jouluruuan valmistuksessa autoin kyllä vaimoa. Joulupadastamme tuli erilainen kuin kotona valmistettu karjalanpaisti. Se sika, jonka ostimme kaupasta, oli jotain ihmeellistä syyn suuntaan halkaistua lihaa. Ohuet viipaleet oli pakattu tiiviiksi paketiksi ja se näytti pakkauksessa ihan kunnon lihalta. Kaipa pakkauksessa oli jotain selvitystä, mutta meidän espanjalla siitä ei mitään tolkkua saanut.

Eihän se makuun vaikuttanut huonontavasti, mutta paistin rakenne oli hieman erilainen kuin kotona on tottunut.
Ruoka maistui kuitenkin ihan priimalta paikallisen punaviinin kanssa. 

Illalla saimme seurata parvekkelta ilotulitusrakettien ampumista. Itse näköhavainnot jäivät vähiin, mutta kuulohavainnot jatkuivat yli puolen yön. 

Joulupäivänä päätin, että olen jo melkein terve ja ulkoilutin itseäni kävellen viiden kilometrin verran.
Ehkä tästä vielä henkiin herätään, jouluhan on syntymisen juhlaa.