Perille Torreviejaan

Hiukan huonosti nukutun yön jälkeen pääsimme matkaan yhdeksältä. Espanja tarjosi hienon ajoilman, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.

Pari kertaa pysähdyimme kahvilla, toisella kerralla tankkasimme myös auton. Lisäksi pari happihyppelyä ennen kuin Torreviejan portit avautuivat.

Olin sopinut, että klo 17.00 olemme kämpän luona ja silloin meille luvattin myös asunnon esittely ja opastus. Tulimme kymmenen minuuttia etuajassa paikalle ja laitoin vuokranantajalla tekstiviestin. Vartin odottelimme ja sitten soitin arvoisalle vuokravälittäjälle Torreteamille. 

Sieltä vastattiin, että he luulivat, että olemme lentokentällä siihen aikaan. Ilmeisesti täällä Espanjassa suomalaisilta lähtee kyky ymmärtää tekstiä. 

Toimisto nimittäin kysyi viikko sitten tuloaikaamme. Vastasin, että tulemme omalla autolla ja olemme perillä klo 17.00. Se ei siis mennyt jakeluun.

Meille luvattiin lähettää henkilö hoitamaan asiaa. Noin vartin päästä neitonen tuli, antoi avaimet ja sanoi, että tulee opastamaan meitä vajaan parin tunnin päästä, hänen piti välissä käydä noutamassa pari henkilöä lentokentältä.
Menimme huoneistoomme ja aloin kantamaan tavaroitamme autosta ylös toiseen kerrokseen. Saatuamme kämpän jonkinlaiseen kuntoon lähdin käymään parin korttelin päässä olevaan kauppaan. Se oli tiiviisti kiinni. Ilmoittauduin Ullalle ja etsin toista kauppaa. Sama tulos. 

Soitin vuokranantajalle kysyäkseni mistä löytää sunnuntai-iltana avoinna oleva kauppa. Hän totesi että lähimmältä huoltoasemalta voisi saada jotain.
Totesin Ullalle, että en lähde ajamaan enää minnekään vaan korkkasin laivalta ostetun viskipullon. Huuhdottuani pahimman mielipahan aloin etsimään jotain syötävää.
Löysin yhden suklaalevun ja Sirkkaliisalta joululahjaksi saamamme luomuiset kaurahiutaleet. Aloin siis keittämään puuroa, koska armon rouva ilmoitti, että hän ei mitään mikropuuroa syö.

Puuro maistui hyvälle – ehkä siiheen auttoi hirmuinen nälkä ja viski. 

Sitten viehkeä neito tuli esittelemään meille huushollia ja koneiden käyttöä.

Vuokranantaja oli varustanut jääkaapin parin litran vesipullolla ja yhdellä cava-kuoharilla.
Sen me tyhjensimme jälkiruuaksi (siis cavan) ja uskoimme tällä tankkauksella pärjäävämme yön yli.