Eilen
meille Ullan kanssa tuli kaksi viikkoa täyteen ulkomaanmatkalta
tulosta. Joten se kahden viikon karanteeni päättyi. Mutta tämä
ikään ja sairauteen perustuva karanteeni jatkuu määrämättömän
ajan.
Vaimo on sitä mieltä, että meidän ei pitäisi ulkoilla lainkaan. Mutta seuraavassa lauseessa hän ilmoittaa, että Nauvoon suuntautuva matka luonnollisesti on sallittu. Ensi viikoksi on luvattu kylmää säätä ja mahdollisesti lumisateita, joten sinne emme ihan heti suuntaa askeleitamme.
Koronavirus sen sijaan kuristaa maapallon ihmispopulaatiota yhä pahemmin. Länsi-Euroopassa tilanne pahenee päivä päivältä. Sekä Italiassa että Espanjassa kuolonuhrien määrä lähentelee tuhatta päivittäin. Samoin USA:ssa.
Kiinassa ilmeisesti tilanne alkaa jo helpottua, tosin niitten tietoihin voi luottaa yhtä paljon kuin Venäjän.
Henkilökohtaisesti en tästä karenssista kärsi. Paitsi sen verran, että kaikki suunnistukset on peruutettu. Ei sekään pahemmin haittaa, kun kunto on päässyt repsahtamaan niin huonoksi, että juokseminen on vaivalloista tasaisella tiellä, saati sitten metsässä.
Joten nyt olisi hieno mahdollisuus rakentaa kuntoa tulevaisuutta varten. Mutta kun ei uskalla repäistä kunnon lenkkiä, vanhus pelkää jotakin. Vaikka en kyllä itsekään tiedä mitä pelkäisin. Muuta kuin ylämäkeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti