Koronan peluuta

Maailma on täynnä suuria asioita.

Suurin tietysti on se, että meidän lähtömme lähestyy. Siihen liittyen olen saanut seurakseni vaimon lisäksi pienen flunssanpoikasen. Nenä vuotaa, sydäntä ahdistaa ja muutenkin olo on heikko. Lienee matkajännitystä kaikki tyynni.

Korona-virusta se tuskin on, me kun emme elä alueella, jossa sitä olisi tavattu. Eikä lähikontaktimme paikalliseen väestöön ole kovin voimakasta. Ei, vaikka Ulla hieman epäilee, että aamulenkin asemasta käynkin kadun toisella puolella asuvan, hieman lihakauppiaalta vaikuttavan nuorehkon naisihmisen vastaanotolla. Ja kotiin tullessa on hiki ja posket punoittavat.

Koronahan on levinnyt Euroopassa räjähdysmäisesti. Jo tuhansia on saanut tartunnan ja pari prosenttia heistä on kuollut.
Normaaliin kausi-influenssaan on samaan aikaan samalla alueella sairastunut miljoonia ja vaikka kuolleisuus prosentuaalisesti on paljon pienempi, niin ruumiita on tullut moninkertainen määrä. Siitä eivät tiedotusvälineet ja some ole pahemmin painomustetta kuluttaneet.

Ja sitten siellä kotimaassa on ikuinen hallituskriisi. Ainakin niin kauan kun vihreät ovat hallituksessa. Vihreäthän eivät osaa oikein mitään, eivät ainakaan hallita. Ne osaavat repiä ja olla toista mieltä. Kuten heidän kannattajansakin. 

Tämä Ohisalo on oikein nätti nirppanokka, mutta ei se hallitukseen kuulu. Hallituksessa kun joutuu joskus tekemään päätöksiä, jotka eivät istu puolueen ohjelmajulistukseen. 

Toista se oli silloin kun Timo Soini istui hallituksessa. Persujen ohjelma sai kyytiä, kun Timon leveä persusta istui ministeriauton kyydissä!

Meikäläisten takamus saa nauttia istunnoista viikon verran sunnuntaista alkaen.