Sokerileipuri!

Olo alkaa olla flunssan jälkeen ihan normaali.
Se ei muuta sitä asiaa, että karanteeni jatkuu ja kuntoilu on kielletty. Ei ole helppoa olla yli-ikäinen!

Piristääkseni omaa päivääni päätin heti aamulla ryhtyä leipomaan. Kun olin pieni, äitini leipoi aina lauantaisin, aurinko paistoi sisään keittiön ikkunasta, pullan tuoksu levisi taloon, ja minä olin onnellinen.

Saatuan valmiiksi pullat ja muut taikinasta, lopusta hän teki yhden pitkän pitkon ilman mitään krumeluita. Kun se tuli uunista ulos, yksi meistä viidestä mukulasta sai sen haltuunsa ja hänen tehtävänään oli jakaa se viiteen yhtä suureen osaan. Sen jälkeen neljä muuta valitsivat omansa ja jakajalle jäi se pala, joka jäi yli. Siinä oppi tekemään yhtä suuria palasia!

Minä etsin netistä pullan teko-ohjeet. Laitoin sitten keittiön pöydälle tarveaineet ja aloin toimia taikinan valmistamiseksi. Ohjeen mukaan taikinaan tarvittiin 2,5 desiä täysmaitoa. Meillä oli vain kevytkamaa jääkaapissa, joten lisäsin kahteen desiin puoli desiä kuohukermaa. Anoppi opetti, että ruuasta tulee hyvää, kun ei säästele voita, kermaa ja suolaa.

Lisäsin astiaan ensin maidon, hienonsin siihen hiivan ja kananmunan. Aloin lisätä astiaan jauhoja ja hämmensin soppaa leipurin kädelläni. Ohjeessa sanottiin, että taikina on valmista, kun se alkaa irrota kulhon seinästä. Sellaista ei tapahtunut ja huomasin, että olin unohtanut voin. Huuhtelin käteni, otin sata grammaa voita paketista ja lämmitin sitä hetken, pienen – mikrossa. Lisäsin sen soppaan ja jatkoin taikinan vaivaamista (hieno sana!).

Siinä nousi jo hiki otsalle ennen kuin sain taikinan valmiiksi ja liinan alle nousemaan.
Siinä vaiheessa anoppini tytär heräsi ja tuli paikalle opastamaan ja kyselemään. Kyselyjen tuloksena huomasin, että olin unohtanut myös suolan. Kardemummaa en edes etsinyt, uskoin, että sellaista ei talosta löydy. Ulla löysi, joten keskeytin taikinan nostattamisen ja lisäsin nämä aineet sekaan.

Kahvit juotuamme taikina oli mielestäni aika hyvännäköinen. 

Laitoin uunin päälle, tein taikinasta 18 pullaa ja asettelin ne kahdelle pellille. Ohjeen mukaan niitä piti pitää 10 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Se aika ei riittänyt minun taikinalleni, hämäläisenä tein hämäläistä taikinaa, joka vaati lähes 15 minuuttia kypsymisaikaa.

Kun ensimmäinen pellillinen oli ollut minuutin uunissa muistin, että kaipa sitä pitäisi voidella kananmunalla. Otin kananmunan ja pyöräytin sitä pari kertaa haarukalla ja sen jälkeen voitelin jo uunissa olevat pullat. Toisen pellillisen voitelin jo ennen uuniin laittoa. Se olikin paremman tuntuinen tapa – suosittelen!
Valmiiden pullien ulkonäkö ei ollut häävi.

Mutta voitti maun mennen tullen!
Minä en ole sokerileipuri – eikä minusta taida tullakaan.