Sinne jäi lokakuu historian lehdille soittelemaan huiluaan.
Minulle se merkitsi kouluun tai paremminkin valmennukseen siirtymistä.
Lasse ja Camilla yrittävät tehdä minusta paremman ihmisen – tosin ei muuten
kuin juoksun suhteen.
Jos vaimoa kuuntelee, niin tulen joka suhteessa huonommaksi vuosi vuodelta ja
päivä päivältä. Tosin tähän tuntemukseen saattaa jonkin verran vaikuttaa
rasitteena 53 vuoden avioliitto…
Juoksukoulun ajatuksena on se, että tyvestä puuhun noustaan. Heidän mukaansa se
pätee myös juoksuun.
Tämä ensimmäinen kuukausi oli erittäin helppo noin fyysisesti.
Pääpaino oli hyvin hitaalla juoksulla, niin hitaalla, että minulle siitä oli
suuri osa kävelyä. Pääosa treeneistä tehtiin sykkeellä alle 105. Minullahan
syke nousee noihin lukemiin jo kun ajattelen juoksua, viimeistään kun solmin
lenkkareiden nauhat kiinni.
Mutta harjoitustunteja tuli paljon enemmän kuin yleensä.
Normi määrä kuntoilua minulla on noin 35 tuntia kuukaudessa. Siinä on mukana kaikki:
juoksut, kävelyt, pyöräilyt ja kuntopiirit jne.
Lokakuussa tunteja kertyi 48, ne olivat siis pääosin hyvin kevyttä liikuntaa.
Garmin ranteessani ei kunnioita kevyttä liikuntaa, sen mukaan kuntoni on lokakuun
aikana laskenut.
Totuus lienee kuitenkin toinen ja aion jatkaa valmentajien ohjeiden ja
opetuksen mukaan.
 |
| Ainoat treenit kovemmilla sykkeillä viime kuussa olivat suunnistuksia. Ne tein ohjelman ulkopuolelta - tosin luvan kanssa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti