Neuvolassa

Tänään oli se päivä, jolloin vanhus passitettiin neuvolaan. Niinhän se on elämä kuin Gaussin käyrä.

Neuvolassa elämää aloitellaan ja neuvolaan se lopetetaan?

Olin siis käynyt jo aiemmin labrassa ja sydänfilmissä.
Tänään oli vuorossa ensin käynti fyssarin juttusilla ja siinä tehtiin muutama testi ja keskusteltiin kuntoiluun liittyvistä asioista. En ollut yllättynyt, kun selvitin testit ongelmitta ja sain positiivista palautetta.

Vajaan tunnin jälkeen siirryin sairaanhoitajan juttusille. Kävimme läpi muutama viikko sitten tehdyn labrakokeiden tulokset. Ne olivat hyviä lukuun ottamatta kolesterolia, se oli hiuksenhienosti yli raja-arvon 5.
Sitten kävimme läpi esitäyttämäni vastaukset. Sain hieman hyviä ohjeita parantaa ruokailutottumuksiani. Eli lisää proteiinia, kasviksia ja vihanneksia – muuten sain lähes kiitettävän arvosanan ruokailustani.

Minulta mitattiin myös pituus, paino ja vyötärön ympärysmitta.
Sen jälkeen oli vuorossa ajankäyttöni. Siinä keskusteltiin runsaasti omaishoitajuudesta ja siitä arvostanko omaa terveyttäni riittävästi. Kerroin olevani itsekeskeinen paskiainen, joka arvostaa enemmän omaa kuntoaan ja jaksamistaan kuin läheistään.

Kehotti kuitenkin hakemaan virallista omaishoitajuutta – sen avulla pystyn paremmin auttamaan sekä hoidettavaa että itseäni. Lupasin keskustella asiasta Ullan kanssa.

Sitten riensinkin kotiin ja aloin valmistaa meille ruokaa. Nyt tein ensimmäistä kertaa elämässäni makaronilaatikkoa. Omasta mielestäni se onnistui hyvin ja sain kehumista myös vaimolta.

Kun ruoka oli valmis, lähdin tunnin juoksulenkille sateeseen. Sen jälkeen söimme ruuan. Jäljelle jäi vielä kuusi rovetta, yhdestä me saamme runsaan aterian.
Joten viikon ateriat tulivat kerralla valmiiksi.
Kustannus kokonaisuudessaan jäi alle kymmenen euron, joten ei ruoka vieläkään kallista Suomessa ole.

Tästä on jo otettu yksi ruoka-annos meille molemmille!

Nämä menevät pakastimeen!