Lyhyttä lyhyempi mökkiyö

Lähdimme aikaisin viettämään viikonloppua Nauvoon.

Ensin poikkesimme Airistolle. Ulla allekirjoitti Opelin romutusasiakirjan. Juha lähti viemään sitä Turkuun ja niin päättyi kaksikymmentä vuotta kestänyt yhteinen taipaleemme Astran kanssa. Oli hyvä auto!

Matka jatkui Nauvoon. Oli rauhallista. Ei pahemmin liikennettä eikä muuttolintuja tai riistaeläimiä. Yhden merikotkan sentään näimme leijailevan yläpuolellamme.

Vaikka kävimme täällä viettämässä jo yhden siivouspäivän, niin sitä työtä riitti. Kun olin pessyt jääkaapin, kahvinkeittimen ja pöytien pinnat, pääsimme nauttimaan tervetulokahvit kera Bagar Bengtsin viinereiden.

Seuraavaksi oli vuorossa vuoteiden tuuletus ja tamppaus. Samoin kävi peitoille ja tyynyille. Vuoteiden sijauksen yhteydessä laitoin lakanoiden päälle sähköpeiton.
Kun kämppäkin oli tässä vaiheessa lämmennyt, alkoi vaikuttaa siltä, että hyvinhän täällä yö sujuu.

Kävin rannassa ja laitoin saunan pesään tulen. Kävin hakemassa lenkkivaatteet ja samalla jatkoin saunan lämmitystä. Kävin juosten järvellä, siellä oli Kristiinakin paikalla. Juoksin takaisin saunalle, lisäsin puita ja jatkoin juoksua niin, että sain kymmenen tuhatta askelta täyteen.

Saunoin pidemmän kaavan mukaan. Ulla ei enää saunaan tule, joten seuranani oli kaksi everstiä. Hiljaisia poikia olivat ja saunoin ne hengettömiksi.

Perinteiden mukaan lounasta aloimme tehdä vasta tässä vaiheessa iltaa. Kun olin aamupuuron ja -kahvin jälkeen syönyt yhden viinerin, niin alkoi jo vatsa kurnia, niin puoli kahdeksalta pääsimme grillatun porsaan kimppuun.

Sitten oli vuorossa Ullan polttavan vessan tutkiminen. Ulla oli sanonut, että kun hän testaili sitä, niin se alkoi polttamaan, mutta puhallin ei lähtenyt käyntiin. Totesin, että sillä tavalla talo on helppo polttaa maan tasalle. Aloin tutkia ja huoltaa vessaa. Tein mitä tahansa, niin puhallin ei lähtenyt käyntiin. Joten sisävessan käyttö oli mahdotonta.

Kun keskustelimme Ullan kanssa, miten hän selviää sadan metrin päässä olevalle ulkovessalle, niin rouva vastasi, ettei ainakaan hengissä.
Sanoin tarkistettuani aikataulun, että meillä olisi kaksikymmentä minuuttia aikaa pakata tavarat ehtiäksemme kymmenen lauttaan.

Kymmeneen vuoteen en ole nähnyt Ullan toimivan niin reippaasti ja saimme tavarat pakattua ja vietyä autoon ajoissa.

Pieni vastus oli siinä, että paksu sumu oli laskeutunut harmiksemme ja hieman pelotti ajella lievää ylinopeutta tiellä, jolla liikkuu valtavasti hirvieläimiä.
Emme törmänneet mihinkään ja lauttarannassa meillä oli jopa ruhtinaallisesti 50 sekuntia ylimääräistä aikaa.

Baskervillen yö

Komea leskenlehti saunan vieressä

Lahti on vielä paksussa jäässä

Minä ja kaksi everstiä.