Koiraa kouluttamassa

Saimme taas eilen koiranpennun hoitoon. Kun Gaia luovutettiin meille, saimme saatesanoiksi ilmoituksen, että pyrkimys on tehdä tästä viikosta ensimmäinen täysin sisäsiisti viikko.

Joten kävin parin tunnin välein tekemässä pissalenkin piskin kanssa. Ilta sujui hyvin, vaikka ruoka ei maistunut, kun se oli saanut aamulla rokotuksen.

Tutustuimme moniin uusiin koiriin ja Gaia oli hieman rauhoittunut sitten edelliskäynnin. Se edesauttoi kohtaamisia. Parin uuden tuttavuuden kanssa pentu sai vauhdikkaita leikkejä. Toivoin, että se auttaisi yön yli selviytymistä.

Yö meni hyvin – siis koiran kannalta. Mutta kun tällaiselle luterilaisuuden kirkkaimmalle tähdelle annetaan tehtävä koiran kouluttamiseksi, niin se aiheutti heräämisen aamuneljältä.
Puin päälleni ja kävin koiran kanssa pissalenkillä. Samaan aikaan Turun Sanomat jaettiin Huhkolaan.

Kuuden jälkeen vein sen uudelleen ulos. Metsästä kadulle tullessamme olimme hieman eri mieltä suunnasta ja Gaia pakitti ulos kaulahihnasta. Kutsuin sitä ystävällisesti luokseni hieman hätääntyneenä, kun kadulla oli juuri mennyt auto. Kaikki koiria kouluttaneet tietävät, että neljän kuukauden ikäinen pentu ei luokse tule helposti päästyään vapaaksi.

Onneksi tajusin, että se on paimenkoira, joka haluaa pitää lauman koossa. Joten juoksin vauhdikkaasti kadulle kotiamme kohti. Sen nähdessään koira lähti kiivaasti perääni ja sai kun saikin minut kiinni. Ja minä sain koiran kiinni!

Kahdeksan jälkeen kiersimme Lausteen fresbee-kentän ja sen lenkin aikana koira teki isommankin asiansa.

Ennen puolta päivää luovutimme pennun Juhalle ja saimme kertoa ilouutisen – sisäsiisteys sai jatkoa yhden vuorokauden.

Kuristuskoulutus käynnissä.

Pitkän reuhuamisen jälkeen koira oli aina hetken ihan kauniisti.

Aamuneljältä pentu kyselee, että ihanko tosissaan lähdetään ulos!

Sitten kun silmä välttää, niin ruuan lisäksi sähköjohdot maistuvat.
Johto oli poikki, mahtoiko sähköisku tuntua!