Näin korona-aikana pitää valita yövieraansa huolella ja harkitusti.
Siispä suostuttelimme – tai paremminkin Ulla – miniän luovuttamaan Gaian meille yön yli. Se järjestyi vielä hienosti, kun Anna toi koiran meille eilen, hänellä oli muutakin asiaa kaupunkiin. Ja Juha kävi tänään Turussa ja nouti koiran pois.Pentu onkin niin raskas vahdittava, että yksi yö riitti hyvin. Vaikeaa käsittää miten omistajien hermot kestävät sitä koko viikon. Ja toisaalta ymmärtää hyvin, että se mielellään annetaan vieraaksi!
Piski on vielä alle viiden kuukauden ikäinen, mutta ollut jo muutaman viikon lähes kokonaan sisäsiisti. Paineet tämän asian eteenpäin viemiseksi ovat minun vahvoilla harteillani.
Otin tietysti tehtävän mielelläni vastaan. Pääsin luiskahtamaan pirttihirmun valvovien silmien alta ulkoilmaan. Eilen kävin Gaian kanssa nelisen kertaa ulkona. Pissat tuli joka kerta, mutta kakka jäi tulematta.
Yön koira nukkui sikeästi. Minä heräsin viideltä ja vein sen heti ulos. Pikkuhädän jälkeen tulimme sisälle, syötin koiran ja tarkistin, että koira oli pystynyt pidättämään tarpeitaan.
Kuuden aikoihin teimme sitten kunnon lenkin ja seurustelimme naapurin Poju-koiran kanssa hetken. Nämä kaksi ovat tavanneet jo ennenkin ja ovat ylimpiä ystäviä.
Sitten sain tehdä itselleni aamupuuron ja kahvin ihan normaaliin aikaan ennen seitsemää.
Kolmannen lenkin tein Lausteen pururadalle. Siellä kohtasimme ensin kolmevuotiaan labbiksen. Se oli uros ja leikki Gaian kanssa kuin olisivat tunteneet toisensa jo vuosia.
Mukaan liittyi vanhempi narttu. Se leikki ensin Gaian kanssa, mutta vähän myöhemmin tätä tajusi, että uroksen suosiosta on kilpailemassa kaksi narttua. Sen jälkeen nartun suhtautuminen muuttui pentua kohtaan, vaikka tämä oikeaoppisesti alistui heittäytymällä selälleen.
Gaia totesi, että hänen on parempi poistua näyttämöltä ja lähdimme palaamaan kotiin tulojälkiämme.
Iltapäivällä Juha haki koiran pois – kyllä helpotti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti