Vaikka olenkin
kirjoittanut muusta kuin juoksusta, niin sitäkin olen
harrastanut.
Tänään juoksin itselleni kovavauhtisen lenkin – monelle muulle se olisi hidasta taaperrusta.
Mutta akillesvamman jälkeen tämä oli paras lenkkini vuoteen.
Tänään juoksin itselleni kovavauhtisen lenkin – monelle muulle se olisi hidasta taaperrusta.
Mutta akillesvamman jälkeen tämä oli paras lenkkini vuoteen.
Juoksin kuusi kilometriä
hieman alle kuuden ja puolen minuutin km-vauhtia. Jopa Garminin
sykemittari ihasteli vauhtia ja kertoi löytäneensä uuden
anaerobisen kynnysarvon.
Ensi viikolla täällä alkaa ruotsalaisten suunnistusleiri ja viikkoon saisi neljä treeniä ja kisat päälle. Aloitan sen jo sunnuntaina, kun lähden parin suomalaisen karpaasin kanssa kisaamaan sadan kilometrin päähän ihan oikeisiin kilpailuihin. Nyt sinne on huomattavasti hauskempi lähteä, kun kunto on nousussa ja akilles terve.
Illalla sitten räpelsin tietokonetta ja varasin meille matkan ensi talveksi Teneriffaan, Playa de las Americakseen. Tuttuun kohteeseen ja tuttuun hotelliinkin. Eipä tule sitten kiusausta lähteä autoilemaan tänne manner-Espanjaan ensi vuonna. Sanoin jo heti autoilun jälkeen, että tämä oli sitten viimeinen kerta, kun ajan omalla – tai kenenkään muunkaan – autolla Espanjaan.
Aurinkomatkat ilahdutti meitä varauksen jälkeen tällaisella viestillä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti