Presidenttipeliä

Suomen SETA:n 80-luvun alun puheenjohtaja Tarja Halonen on aloittanut vuoden -24 presidenttipelin. Tarkoitan siis tätä Halosta, joka istui linnassa vuodet 2000-2012 ennen Sauli Niinistöä.

Hän ei tiettävästi aio itse asettua ehdolle, vaan puolustaa toista setalaista Pekka Haavistoa, joka kyllä aikoo ehdolle vaaleissa. Itse asiassa, kun kukaan muu ei ollut vielä tyrkyllä siihen virkaan, niin Pekka Haavistolla on ollut sekalaisissa gallupeissa johtoasema seuraavaksi presidentiksi. Se olisikin maaillman kahdeksas ihme, jos luterilaisen valtion presidentiksi valittaisiin umpihomo.

Mutta asetelma on muuttumassa. Umpihetero Timo Soini, ent. SMP, ent. Persu, nyk. Sininen, avautui puolen vuoden hiljaiselon jälkeen ja kertoi, että jos hänen taakseen asettuu laaja kansanliike ja pyytää häntä ehdokkaaksi, niin hän jopa saattaisi suostua.
Kukaan ei epäile hänen kieltäytymistään, mutta mahdollisuudet läpimenoon ovat mitättömät.

Gallupien suurimmalla puolueella persuilla ei liene sellaista ehdokasta, joka tulisi valituksi, joten unohdan sen.

Kakkosena gallupissa keikkuu kokoomus. Alexander Stubb olisi ollut varteenotettava ehdokas ennen pääministeriyttään. Nyt siellä on kenttä avoin – yhtään kunnon ehdokasta ei ole näköpiirissä. Niinistö on syönyt ne kaikki.

Maalaisliitto on tyrinyt jo niin pitkään, että sieltä ei Suomeen presidenttiä saada. Olli Rehnillä olisi kyllä kykyä, mutta ei kai me enää kepulaista valita maan johtoon.

Sossuilla on ongelmana se, että kannattajakunta on niin vanhaa, että ne kaikki saattavat kuolla ennen -24 vaaleja.
Eero Heinäluoma uskoo, että hänellä olisi tehtävään kykyjä. Mutta kun miehellä on vain yksi ääni, niin se tyssää siihen. Erkki Liikanen on varmasti halukas ja kyvykäs. Mutta viitsiikö hän riskeerata uransa mahdollisella epäonnistumisella.

Joten Jutta Urpilainen tulee olemaan heidän ehdokkaansa.

Ja porvarinaisten äänillä seuraava presidentti, sossujen äänillä kun pressaa ei tehdä!