Black Friday

Tämä amerikkalaisten keksintö on rantautunut Suomeenkin. Kaikki paikat pullistelivat mainontaa yhä halvemmista hinnoista.

Meikäläistä se ei pahemmin hetkautellut. Kun tässä iässä ei juuri muuta tarvitse kuin ruokaa ja juomaa. Rätei ja lumpui on kaapissa sen verran, että ne saattavat riittää hamaan kuolemaan saakka, ehkä lukuunottamatta lenkkitossuja.

Mutta pikkumustaa mahtui minunkin päivääni. Lähdin lenkille, kun sadetutka näytti, että sade alkaa hiljalleen heiketä tunniksi. Aluksi sade oli kevyttä, mutta pikku hiljaa se reipastui oikein kunnolla. Kyllän minäkin reipastuin, lämpötila oli kaksi astetta ja olin aivan läpimärkä. Ja kylmästä kankea. Sinällään mahtavaa, että vanha äijä on edes hetken kankea. Lämmin suihku sulatti miehen, mutta hartian seutuihin jäi pitkäksi aikaa hyytävä kylmyys. 

Siitä huolimatta suunnistin kauppaan vaimon antaman hankintalapun kanssa. Listassa ei montaa tuotetta ollut, mutta senkin kanssa onnistuin mustaamaan päiväni. Listassa luki Saarioisten Jouluinen perunalaatikko. Koska en ole nainen, en klähmi jokaista pakkausta, tavaa mitä siihen on kirjoitettu ja hae joukon alta sitä, jonka viimeinen päiväys kauimapana tulevaisuudessa. Vauhdissa nappasin tuotteen, jossa näin tekstin Saarioinen ja Jouluinen.

Kotona laitoin paketin jääkaappiin. Kun aloimme valmistelemaan ruuan laittoa, vaimoni ilmoitti, että olin onnistunut ottamaan kaupasta 700 gramman paketin porkkanalaatikkoa. Me molemmat annamme ylen, kun kuulemmekin sanan porkkanalaatikko. Olimme siis tänään dietillä. Ja minä sain kuulla luennon henkisistä ja fyysisistä kyvyistäni.

No, mustaa oli Rinteen hallituksellakin. Postijupakan takia ministeri Paatero sai potkut. Ja aika lähellä on sekin hetki, kun Rinne joutuu kaltevalle rinteelle. Näillä keleillä se voi johtaa henkilökohtaiseen katastrofiin.
Maan asioiden kannalta Rinteen lähtö olisi kyllä asia, joka tekisi tästä perjantaista valon juhlan.