maanantai 10. helmikuuta 2020

Unisena metsään


Myös viime yönä näin tosi kiehtovaa unta, paljon sattui ja tapahtui. Heräsin puoli viideltä ja mietin, että nousenko ylös ja kirjoitan siitä kirjan.

Totesin, että sitten kyllä jää unet liian vähiin. Painoin unen tiukasti mieleeni ja nukahdin uudelleen. Aamulla herätessäni lopullisesti muistin unen
kuin harson läpi. Kävin laskemassa laulamatta vesiäni ja kun palasin pukeutumaan, kaikki oli tyhjentynyt välimuististani.
Mutta vakuutan, että uni oli hyvä ja siitä olisi saanut loistavan kirjan – oikein bestsellerin. Mutta sen kirjan aihepiiriäkään en pysty saamaan mieleeni.
Aika kosteat on mulla purut tuolla vinttikammarissa!

Vajavaisuuksistani huolimatta uskaltauduin suunnistamaan.
Valitsin miesmäisesti oikein pitkän radan, linnu
ntietä viisi kilometriä. 

Ykkönen ja seiska oli radassa käytävä kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla sukkana sisään, kuten myös seuraavat rastit.
Kun lähestyin rastia 1/7 toista kertaa, aloin etsimään sitä liian
alhaalta ja sain kallista aikaani kulumaan kolme minuuttia ylimääräistä. SportIdent tosin väitti, että virheeni maksoi vain 2:05, mutta se ei tiedä kaikkea.

Siis minun aikani on kallista ainoastaan silloin, kun suunnistuskisassa on kello käynnistetty. Muutoin se ei maksa minulle eikä muillekaan sentin senttiä.
Kaikille työnantajille siis tiedoksi, että halpaa työvoimaa olisi tarjolla!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti