Sukukokous

Pidimme eilen sukukokouksen Tampereella.

Kyseessä ei ollut mikään laaja versio kokouksesta, eihän niitä hyvällä katsota näin korona-aikana. Paikalla olivat Ullan ja minun pojat perheineen.

Ihan ihmisrakkauden takia tätä palaveria ei kutsuttu koolle. Sitä vähäistä rakkautta emme ole ihan sataprosenttisesti pystyneet siirtämään geeneillämme eteenpäin.

Me Ullan kanssa saavuimme ensin paikalle. Vastassa oli Amalian leipomusten herkullinen tuoksu. Lili-koira hieman meitä ensin vältteli, muut eli Jani, Joona ja Amalia eivät.

Seuraavaksi paikalle saapuivat Anna, Juha ja Gaia-pentu. Jani meni niitä vastaan pihalle Lilin kanssa. Koirat reuhasivat pihalla, mutta eivät tehneet lähempää tuttavuutta.
Sisällä piskit hakivat kontaktia, mutta eivät oikein edistyneet.

Vasta kun Tiina tuli töistä kotiin ja meni lattialle Liliä rohkaisemaan, nämä kaksi pentua löysivät toisensa.

Juhan porukka lähti pian pois sähköautoaan lataamaan. Me Ullan kanssa nautimme kahvit kera Amalian tekemien laskiaispullien – olivat herkullisia.

Yhtä asiaa ihmettelen. Kun kirjoitan sanan Amalia, niin lähes joka kerta se tulee muotoon Amalaia. Mikä tuolla vinttikammarissa oikein viiraa?

Tiina kesyttää pentuja!

Ensimmäinen kontakti pihalla

Kun pääsimme kotiin, täysi kurkisti esiin pilvien ja oksien lomasta