Pakkanen laski taas inhimillisiin lukemiin ja lähdin auringon paistaessa hiihtämään. Ilma ei juuri tästä parantunut ja hiihtelin kohti Kaarinan urheilukeskusta.
Kun väkeä alkoi lappaa vastaan pilvin pimein aloin laskemaan vastaantulijoiden lukumäärää. Kahden ensimmäisen kilometrin aikana hiihtäjiä oli 56 sivakoijaa. En muista tällaista väenpaljoutta nähneeni Turun laduilla, harvoin edes lapin keväisillä hangilla. Näin kympin lenkillä satoja henkilöitä suksimassa.Lenkki jäi lyhyeksi, kun kiirehdin auttamaan Ullaa lounaan valmistamisessa.
Tarjosimme vieraillemme lounaan.
Alkupaloiksi sill och nubbe. Siihen olimme tutustuneet viime talvena Torreviejassa ja tykästyneet. Annos sisältää silliä, keitetyn perunan, puolikkaan kananmunan ja muuta kokin päivän päähänpistojen mukaan. Kyytipojaksi luonnollisesti tanskalaista akvaviittia. Ruoka on peräisin skoonelaisesta keittiöstä ja luonnollisesti sitä tarjoillaan uusien perunoiden kanssa.
Pääruuaksi oli porokeittoa. Molemmat olivat oikein hyviä, ainakin minun mielestäni.
 |
| Sill och nubbe |
 |
| Kuva kotipihalta metsän suuntaan. Kyllä näissä maisemissa hiihto maittaa! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti