Työpäivä - raskas sellainen

Eilen oli kunnon työmiehen päivä. Sade, jota tuli taivaalta jatkuvina kuuroina, hiukan se häiritsi työläistä.
Jatkoin puun katkomista ja samalla karsimista. Sain sahan akun illalla ladattua täyteen ja se kesti tänään hyvin. Alkoi mies hyytyä ennen akkua.

Sitten alkoi rungon kappaleiden raahaaminen saunalle. Vanhat kunnon maitokärryt saivat taas runtua. Neljän kuorman jälkeen siirryin kuskaamaan puuta vanhan saunan luokse. Polku rantaan oli sateiden takia upottava ja maitokärryjen pyörät upposivat siihen liikaa.
Kun kaikki oli poistettu kaatopaikalta, siirryin kuskaamaan oksia vanhalle kokon polttopaikalle. Niistä tulikin varsin näyttävä kokon pohja. Ennen tulitikun käyttämistä oksien täytynee hieman kuivua, Juhannuksena ne saattaisi saada jo palamaan.

Kun työmaa tuli valmiiksi, kello oli jo neljä. Puin juoksuvaatteet päälleni ja lähdin lenkille, Alku oli hankalaa, jalat olivat kuin puupökkelöt kahden metsuripäivän jälkeen. Mutta puolen kilometrin jälkeen, kun ensimmäinen ylämäki oli selvitetty, alkoi juoksu maittaa. Paluumatkalla kellotin yhden kilometrin reilusti alle kuuden minuutin vauhtia. Sitä ei olekaan tapahtunut yli vuoteen, ei sen jälkeen kun akilles sairastui.

Espanjasta tulon jälkeen sairastin nopean kuumetaudin. Sen jälkeen en ole kunnolla palautunut edes keveistä lenkeistä ja kulku on ollut tosi heikkoa. Tänään kaikki oli toisin. Usko siihen, että sairastin koronaviruksen jo silloin alkaa vahvistua. En oikein muuten käsitä olotilojani viime viikkoina. 

Pitänee tyrkyttää itseään koronatesteihin uudemman kerran. Jospa ottaisivat tällä kertaa, niillähän on jotain tutkimusta meneillään vasta-ainetesteillä.

Alla Garminin kuva tehollisesta ajasta, kun kärräsin tukin pätkiä ja tein risusavottaa, ihan se lenkistä kävi!
Hiukan tämä gps-viiva heittelehtii. En sentään talojen yli kävellyt!