Mökkielämää

Tulimme eilen Nauvoon.
Nyt on lähes keväinen keli, kun lämpötila nousi lähelle viittätoista astetta. Aurinko paistoi, taivas oli täysin pilvetön eikä tuulikaan haitannut.

Luonto heräilee kesään, perhosia oli näkyvissä paljon. Joku vuosi sitten pelättiin nokkosperhosten puolesta. Ne olivat vähentyneet dramaattisesti. Nyt niitä näkee täällä kymmenittäin. 

Kävin kokemassa riistakameran, siellä oli pari kuvaa peurasta. Sitten vein sen Möljälle, jospa siellä olisi hieman enemmän elämää. Suon yläpuolella kierteli kaksi merikotkaa.
Möljälle mennessä on kaksi jyrkkää ylämäkeä. Viime vuonna akilleksen kanssa niiden ylös polkeminen oli työn ja tuskan takana. Nyt ne meni ylös kivuttomasti – kivuttomalla jänteellä on kiva toimia ja voimaakin on tullut takaisin.

Puiden halkominen jatkui. Se on pahuksen kovaa hommaa heikoilla välineillä ja voimilla. Taitokin on kehnonlainen.
Mutta valmiiksi tuli koivun alaosan pilkkominen. Loppu onkin sitten helpompaa. Siihen ei tarvita kiiloja ja lekaa.

Toimme tullessamme koottavan katiskan. Näppärillä sormillani kokosin sen punoen osat toisiinsa teräslangalla. Eikä aikaa siihen mennyt kuin parisen tuntia. Aherruksen aikana sain aikaan lupauksen, että tämä ensimmäinen kokoamani katiska jää myös viimeiseksi.
Aamulla sieltä löytyi kolme pientä ahventa ja yksi särki. Ne päästettiin jatkamaan elämäänsä meressä.