Uusi harrastus

Pari päivää sitten lopetin suunnistuksen. Hyvästä syystä: ei osaa, ei jaksa.

Tänään löysin uuden harrastuksen – OMATOIMISUUNNISTUS.
Sellainen järjestettiin Hirvensalon laskettelurinteen maastossa.

Mutta kukaan ei ole seppä syntyessään.
Ainakin se näyttää siltä tämän ensimmäisen kokemuksen perusteella, että paljon on opiskeltavaa ennen kuin sisäistän uuden harrastuksen.

Mutta aikaa on, jollei korona päätä toisin.

Eikä mulla tietenkään kauhean paljoa ole opeteltavaa.

Mitä nyt taitoa pitää hankkia.
Ja juoksuvoimaa ja -nopeutta, tasapainoa, kartanlukua, ylämäkijuoksua, alamäkijuoksua, tasaisella juoksua, risukossa juoksua, suolla juoksua ja kivikossa juoksua.

Äkkiäkös noi tuosta opettelee ja treenaa itsensä huipputasolle.

Vaikka vauhti oli tänään hidasta, niin virheitä tuli.
Kakkosella menin liian alas.
Kolmosella vierestä ohi ja sadan metrin turha lenkki.
Sekä neloselle että vitoselle mennessä hortoilin siellä täällä kuin päätön kana.
Seiskalla rinteessä oli tulla iso pummi, mutta löysin rastin joko tuurilla tai taidolla.
Myös rastille 13 mennessä olin ulkona kuin lumiukko.

Aikaa meni yli tunti ja matkaa tuli taitettua yli viisi ja puoli kilometriä.

Tässä reitti: